Lemmikki allergiasta huolimatta Näin onnistut elämään koiran tai kissan kanssa

Moni meistä on joskus haaveillut karvaisesta perheenjäsenestä – koirasta, joka juoksee onnellisena takapihalla, tai kissasta, joka kehrää tyytyväisenä sylissä. Mutta mitä jos jo ajatuskin lemmikistä saa nenän tukkoon tai silmät vuotamaan? Allergia ei aina tarkoita, että lemmikkihaaveet jäisivät lopullisesti vain haaveiksi. Itse asiassa, ihan rehellisesti sanottuna, toivoa on.

Tässä jutussa käydään läpi, mistä eläinallergiassa oikeasti on kyse, miksi kaikki puheet “allergiaystävällisistä roduista” eivät ihan pidä vettä, ja ennen kaikkea – miten voit mahdollisesti elää koiran tai kissan kanssa, vaikka kehosi yrittäisi sanoa muuta.

Mistä eläinallergiassa on oikeasti kyse?

Moni ajattelee, että allergia johtuu yksinkertaisesti eläimen karvasta. Mutta totuus ei ole ihan niin yksinkertainen. Oikeasti syypää löytyy proteiineista – konkreettisista, näkymättömistä aineista, joita löytyy eläinten ihosoluista, syljestä, virtsasta ja rasvasta. Kun eläin nuolee itseään, kuten kissat erityisen innokkaasti tekevät, nämä allergeenit tarttuvat turkkiin. Ja kun sylki kuivuu, pienet hiukkaset leijailevat ilmaan – suoraan meidän keuhkoihimme.

Kissat tuottavat erityisesti Fel d 1 -nimistä proteiinia, joka on useimmiten monien allergiaoireiden takana. Koirilla kyseessä ovat Can f -sarjan allergeenit, joista Can f 5 löytyy vain uroksen virtsasta ja siemennesteestä.

Tarina “allergiaystävällisistä rotukoirista” ei pidä paikkaansa

Ehkä olet kuullut tarinoita siperiankissasta tai labradoodlesta, jotka sopivat allergisille. Ne kuulostavatkin hyvältä – vähän liiankin hyvältä. Tutkimusten mukaan mitään täysin allergiavapaata rotua ei ole olemassa.

Immunologi Hans Grönlund on suorasukainen:

”Ajatus allergiavapaista roduista on myytti. Yksilöllinen vaihtelu allergeenitasoissa on suurempaa kuin erot rotujen välillä.”

Toisin sanoen: yhdeltä labradoodleltä voi tulla allergiaoireita ja toiselta taas ei – rotu ei takaa mitään.

Millaisia oireita eläinallergia voi aiheuttaa?

Jos olet allerginen, oireet voivat vaihdella nopeasti ärsyttävästä suorastaan hengenvaaralliseen:

• Nuha
• Aivastelu
• Kutina ja punoitus silmissä
• Yskä, hengityksen vinkuminen
• Ihottuma
• Pahimmillaan astma

Allergian oireet voivat myös pahentua ajan myötä, etenkin jos altistuminen jatkuu pitkään. Tästä syystä oman tilanteen tarkkailu on ensiarvoisen tärkeää.

Voitko sitten silti elää lemmikin kanssa?

Joillekin vastaus on kyllä – tietyin ehdoin. Jos oireet ovat lieviä ja olet valmis tekemään töitä asian eteen, lemmikin pitäminen ei ole mahdottomuus. Tässä muutamia keinoja, joiden avulla voit tehdä haaveesta todellisuutta:

1. Selvitä, mille allergeenille olet herkistynyt
   Allergiat eivät ole yksi ja sama asia. Saatat olla allerginen vain tietyille eläinproteiineille. Nämä voit selvittää tarkasti verikokeella (IgE-mittaus), ihotestillä tai kotiin tilattavalla testillä. Näin voit valita lemmikin, jonka tuottama allergeeni ei aiheuta yhtä voimakasta reaktiota.
2. Valitse narttu tai harkitse kastrointia
   Jos olet herkistynyt Can f 5 -allergeenille, joka on vain uroskoiran virtsassa, narttukoira voi olla parempi valinta. Kastrointi voi myös vähentää kyseistä allergeenia merkittävästi.
3. Pidä koti ja lemmikki puhtaana
   Säännöllinen pesu – mielellään allergeenivähentävällä shampoolla – auttaa. Lemmikkiä ei kannata päästää makuuhuoneeseen tai huonekaluille, ja tehokas ilmansuodatin, kuten HEPA, kannattaa lisätä kodin varustukseen. Tekstiilit, kuten verhot ja matot, kannattaa pestä usein, sillä allergeenit tarttuvat niihin helposti.
4. Kehon reaktioita kannattaa seurata
   Jos oma olo alkaa pahentua ajan myötä, se voi olla merkki siitä, ettei yhteiselo onnistu pitkässä juoksussa. Spirometriatesti voi kertoa, onko astmavaara jo ovella.

Onko allergiaan olemassa pysyvää hoitoa?

Kissojen allergeeneille on käytössä siedätyshoitoa – eli pitkäkestoista rokotetta, joka voi lievittää oireita jopa 70 %:lla potilaista vuosien saatossa. Koira-allergioiden siedätyshoito on sen sijaan vielä alkutekijöissä eikä yhtä tehokas.

Tämä vaihtoehto vaatii lisäksi lääkärin seurantaa ja paljon sitoutumista. Mutta jos rakastut lemmikkiin, moni on valmis kulkemaan tuonkin tien.

Entä lapset – saavatko hekin allergian?

Tämän kohdalla tiede tekee pienen käännöksen: varhainen altistus eläimille voi nimittäin suojata lapsia allergioilta. Esimerkiksi alle 2-vuotiaana eläimiin tottuneilla lapsilla on selvästi pienempi riski kehittää allergiaa. Mutta varoitus on paikallaan: jos vanhemmilla on allergiataipumusta, riskit periytyvät.

Yhteiselo allergian kanssa – vaatii rutiineja mutta voi toimia

Selvitä, mille allergeeneille olet herkistynyt. Harkitse yksilöä, älä rotua. Hoida lemmikkiä ja kodin hygieniaa – säännöllisyys palkitaan. Jos päätät ottaa lemmikin, tee se tietoisesti ja varaudu elämään sovitellen.

Pikakatsaus: Tärkeimmät vinkit allergikon lemmikkielämään

Jos olet haaveillut lemmikistä, älä anna pelkän allergian sammuttaa toivoa. Kun teet oikeita valintoja ja hoidat elinympäristöä huolella, saatat lopulta löytää itsesi sieltä nojatuolista – kissa sylissä tai koira jaloissa – haave unelmasta toteutuneena.